Monthly Archives: marraskuu 2014

Panoraamoja Pallasjärveltä

Viikon takaa Pallasjärven Punaiselta hiekalta.
Vaikka revontuliennusteet olivatkin aika mitäänsanomattomat, niin illalla kymmenen-yhdentoista välillä pohjoisen taivaankannen halkaisi mukavat leimut. Kipakka pakkanen ja jäätyvän järven paukahtelu lisäsivät tunnelmaa; Railon muodostuminen järvenselällä saa paukahdukset kaikumaan ominaisesti, ja railon halkeamisen suuntautuessa suoraan kohti on kokemus todella vahva pimeässä ja muutoin äänettömässä yössä.
Aamulla kuulassa säässä rantajäiden muodostelmat ja värimaailma olivat kuvauksellisia. Kaamoksen lähestymisen voi aistia, sillä valo on pehmeää pitkälle keskipäivään, eikä aurinko enää nouse kovin korkealle näillä seuduin.

 

_K2C0159

_K2C0198

_K2C0283

Pallasjärvi 2014_11_01_Panorama_0012

Pallasjärvi 2014_11_01_Panorama_0006

Äkäslompolon kuuluisat kurut

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston eteläisen päätepisteen ja keskuksen, Äkäslompolon lähiympäristössä on kaksi kuuluisaa kurua ylitse muiden. Kurujahan Ylläksen ympäristössä ja Äkäslompolon lähituntureilla riittää paljon ja monenmuotoisia, mutta aivan luontokeskus Kellokkaan kupeessa oleva Varkaankuru velhopolkuineen ja saniaislehtoineen on varmasti kaikille alueella liikkuneille tuttu.

Kesäajan vehreyden sijaan Varkaankuru näyttää karumpaa puoltaan alkutalvesta. Kivien, sammalikkojen ja puunjuurakoiden lomitse virtaava Varkaanoja solisee vaatimattomasti ja piilottelevasti. Jääpuikot ja -muodostelmat koristavat purossa olevia kiviä ja oksia. Kuruun on satanut hivenen lunta ja pilvisen päivän myötä maisema on aika niukkasävyinen.

Kivenheiton päässä, Kesänkijärven toisella puolen on Pirunkuru, jolla on Varkaankuruun eroa kuin yö ja päivä. Pirunkuru nousee Kesänkijärveltä jyrkkänä ja louhikkoisena. Helposti vierivässä irtokivikossa askeleensa saa tällätä tarkoin. Kuru on kuin kirveellä veistetty Kesänkitunturin kylkeen. Retkeilyreitti kuitenkin viettää kurua määrätietoisesti ylöspäin tunturiin ja sen toiselle puolen Tahkokuruun. Tovin Kesänkitunturin rinteillä pyörittyä kurua pitkin ähelsi monenlaista kulkijaa, äkkijyrkkä nousu on hyväkuntoisellekin kohtalainen ponnistus. Vaikka syksyn varsinainen matkailusesonki onkin jo kaukana takana, oli väkeä liikkeellä aika paljon.

Siinä missä Varkaankurun ikikuusikossa oli hämärän hämyistä ja niukkasävyistä, Pirunkurun reunamilla puut ovat kuurasta valkoisena. Aurinko pilkottaa Ylläksen takaa peittyen välillä pilvihuntuun. Täällä on valoisaa ja raikas värimaailma, mutta kolean tuulen myötä aika kylmä – Noustessa tullut hiki alkaa pian kylmätä selässä ja tekee mieli jatkaa matkaa.

 

_K2C0214

_K2C0145

_K2C0509

_K2C0554

_K2C0706

_K2C0742

_K2C0744

_K2C0773

_K2C0905

_K2C1060

_K2C1093