Tag Archives: helmikuu

Helmikuun koskikarat Kutunivalla

Koskikara varsin mustavalkoisena lintuna on edukseen kun valoa on riittävästi. Hankien keskellä hämyssä, talvisen kosken kupeessa valon määrä saati laatu ei selkeinäkään sydäntalvisina päivinä ole kummoista, saati raskaan pilvisellä säällä.

Kutunivalle valonkajo käy marras-joulukuussa kaamoksen kynnyksellä hienosti Jerisjärven takaa, kosken myötäisesti. Myöhemmin kevättalvella etenkin keskipäivän aurinko porottaa korkealta ja siinä määrin voimalla, että kosken kupeessa huippuvalojen ja varjopaikkojen valaistuseroista alkaa tulla vaikeasti hallittavia. Samalla karojen valkeat kurkkulaput palavat kuvissa helposti puhki tummempien alueiden jäädessä tukkoisiksi. Siksi helmikuinen verrattain jo pitkä päivä, mutta jolloin aurinko ei vielä nouse liian korkealle, on karakuvauksien kannalta lupaavaa.

 

_23A0012

_23A0190

_23A0194

_23A0202

_23A0235

_23A0412

_23A0435

_23A0551

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , Kommentit poissa käytöstä

Keski-Luoston tykkymetsiä

Koko helmikuu on ollut Pohjois-Suomessa paitsi poikkeuksellisen lauhaa, myös harvinaisen pilvistä. Harvassa ovat olleet edes pienet auringonpilkahdukset tai tähtitaivaat, useimmilla paikkakunnilla varmaan kevyesti yhden käden sormilla laskettavissa.

Kovin kuvauksellista ei siis ole ollut, vaikka keskitalvinen hieman harmaampikin päivä voi olla olla ihan nätti. Helmikuinen valonlaatu, siis etenkin selkeillä ilmoilla, on erilaista kuin kaamoksen jälkeen tammikuussa, tai toisaalta kevättä kohti nojaavassa maaliskuussa – Siinä missä tammikuussa aurinko paistaa matalalta ja valoa on niukasti, niin maaliskuussa sitä on jo vähän liikaa ollen myös laadultaan aika kovaa. Helmikuussa voisi sanoa, että valoa sopivasti ja siinä on vielä tiettyä pehmeyttä keskipäivälläkin. No aurinkoa ei helmikuisten lumimaisemien värittäjäksi ole tänä vuonna näkynyt, mutta jos jotain positiivista, niin lauhoista säistä huolimatta talvi on kuitenkin pysynyt talvena.

Jos sääolot ovatkin olleet lauhoja ja pilvisiä, niin vaaranlakien ja tunturinrinteiden tykkykertymät ovat silti saaneet olla aika rauhassa. Sellainen valokuvauksellinen tykkykausi näyttäisikin jatkuvan maaliskuun puolelle. Monesti on ollut toisinkin, kun helmikuu on jo ravistanut lunta yltään, tuuliset ja lauhat säät vieneet ainakin sellaisen neitseellisimmän lumimaiseman mennessään.

Keski-Luosto on helposti lähestyttävä ja huiputettava tunturi, ja tähän aikaan usein oivallinen spotti tykkymaisemien kuvaamiseen. Luostonlomassa on P-paikka tuntureiden välissä, ja tien viertä juovattaa moottorikelkkareitti joka nousee suoraan tunturiin; ei siis tarvitse edes umpihankea äheltää, jollei erikseen halua. Itse asiassa Pyhä-Luoston alue vetää tykkymaisemissa hyvin vertoja Riisitunturille, Konttaiselle ja monille muille. Vaikka etenkin Riisitunturin kosteiden rinnesoiden mikroilmasto onkin edullinen tykkykertymille, niin muutoin paikka on kyllä armotta puhkikuvattu; sieltä ei hevillä mitään uutta kuvakulmaa löydä. Muuten toki reitteineen ja autiotupineen mainio kohde.

 

_K2C0018

_K2C0092

_K2C0119

_K2C0185

_K2C0279

_K2C0318

_K2C0350

_K2C0377

_K2C0381

_K2C0424

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä