Tag Archives: Pallasjärvi

Kuutamoyön revontulet Pallasjärvellä

Joulukuun alussa oli hyvät saumat yhdistää myyntireissuun yö Punaisen hiekan tuvalla, lupaavien ennusteiden myötä kuutamoyön revontulia tavoitellen. Aika monta revontulinäytelmää oli taas mennyt ohitse joko säiden tai sen vuoksi ettei muilta kiireiltä ole ehtinyt päivystää saati liikahtaa maastoon.

Yöllä sitten oli ihan kohtalaiset revontulet, ei nyt mitään mahdottoman massiivista, kirkasta saati värikästä, mutta kuutamoyön leimuissa on aina oma tunnelmansa, joka pitkälti tulee kuun valaisemasta maisemasta. Harmillisesti Pallasjärven pohjoiseen päätyyn valui kerojonoa peittämään sumupilveä juuri kirkkaimpien revvontulikaarten aikaan.

 

_K2C0038
_K2C0074
_K2C0085
_K2C0109
_K2C0116
_K2C0126

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Marraskuun kuvia I – Lommoltunturi, Pallas, Kutuniva ja Levi

Koostetta lokakuun lopulta ja marraskuulta Kittilän-Muonion suunnalta:
Lokakuussa Länsi-Lapissa ei vielä ollut lunta kuin nimeksi, tunturissa jonkin verran enemmän kuin alempana. Sataneen lumen ohella Lommoltunturin ylärinteille oli huurtunut kauttaaltaan valkea kerros. Auringon paistaessa kontrasti tunturin sinisenä hohtavan kuuramaiseman ja suonreunan vihreän-kellerävän välillä oli vaikuttava. Seuraavan aamuna Pallastunturit loistivat auringon noustessa ensin punaisena ja sitten hohtavan kultaisena. Pallasjärvi oli rannoiltaan riitteessä ja maassa ohuelti lunta. Kaikkinensa kauniita alkutalven hetkiä, joita voisi erästä matkailuaiheista sivustoa lainaten kuvailla myös ”Only in Lapland” -hetkiksi.

 

_K2C0400
_K2C0516
_K2C0634
_K2C1126
_K2C1208

Vajaa kuukausi myöhemmin Muonion Kutunivalla, lyhyen talvipäivän valossa ja kaamoksen kynnyksellä. Kutunivalla talvehtii, voisi sanoa että nykyisin aika vakituisesti laulujoutsenia, joita ohi pyyhältävät matkailijat huomatessaan pysähtyvät ihmettelemään. Paikalliset taas ovat vieneet joutsenille talvisin evästä jäänreunaan. Niinpä linnut ovat vilkkaasti liikennöidyn tien ja nivan kupeessa pyörivän väen vuoksi kohtuudella tottuneet ihmisen läheisyyteen. Liian tuttavallisiksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä, vaan antaa lintujen olla rauhassa, ovathan ne talvipakkasten keskellä muutenkin aika äärirajoilla. Lähialueilta löytyy myös jokunen muu sula, joita joutsenet tarpeen mukaan hyödyntävät. Joutsenien ohella nivan vakioasukkaisiin kuuluu ainakin useita koskikaroja ja toisinaan saukko.

 

_K2C0067
_K2C0082
_23A0573

Etelämpänä Levillä maisema oli lokakuiseen Lommoltunturiin verrattuna jo jonkin verran lumisempi ja tuntureilla hieman tykkylumen alkuja. Kuuran kertyminen on etenkin alkutalvesta Levillä – ja myös muiden laskettelukeskusten ympäristössä – usein runsasta rinteiden lumetuksesta johtuen.

 

_K2C0047
_K2C0045
_K2C0041
_K2C0001

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Panoraamoja Pallasjärveltä

Viikon takaa Pallasjärven Punaiselta hiekalta.
Vaikka revontuliennusteet olivatkin aika mitäänsanomattomat, niin illalla kymmenen-yhdentoista välillä pohjoisen taivaankannen halkaisi mukavat leimut. Kipakka pakkanen ja jäätyvän järven paukahtelu lisäsivät tunnelmaa; Railon muodostuminen järvenselällä saa paukahdukset kaikumaan ominaisesti, ja railon halkeamisen suuntautuessa suoraan kohti on kokemus todella vahva pimeässä ja muutoin äänettömässä yössä.
Aamulla kuulassa säässä rantajäiden muodostelmat ja värimaailma olivat kuvauksellisia. Kaamoksen lähestymisen voi aistia, sillä valo on pehmeää pitkälle keskipäivään, eikä aurinko enää nouse kovin korkealle näillä seuduin.

 

_K2C0159

_K2C0198

_K2C0283

Pallasjärvi 2014_11_01_Panorama_0012

Pallasjärvi 2014_11_01_Panorama_0006

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Pallasjärven revontulet II

Matkalla Äkäslompolon ja Pallaksen kautta Kilpisjärvelle, päätin viime tiistaina piipahtaa Punaisella hiekalla. Edellisenä perjantaina näillä paikkeilla taivaalla leimusi värikkäästi ja voimakkaasti. Jotain saattoi olla luvassa tiistai-keskiviikko-yönäkin, joskaan ei varmasti edellisen myrskyn veroista.

Tuttuun tapaan, syksyllä näillä leveysasteilla taivaan kunnollinen pimeneminen vie myöhään selkeän kajastuksen viipyessä pohjoistaivaalla vielä pitkään yhdentoista jälkeen. Revontulet ilmaantuivat ehkä vähän poikkeuksellisesti itäiseltä taivaalta kohti pohjoista kurkottavina himmeinä kaarina pian kymmenen jälkeen. Puoli yhdentoista aikoihin kaarissa alkoi olla sen verran kirkkautta, että valotin ensimmäiset ruudut. Järven pinta oli jälleen lähes täysin tyven tarjoten hyvän heijastuspinnan leimuille.

Revontulikaaret voimistuivat ja kirkastuivat yhdentoista maissa. Revontulivyö venytti itäiseltä taivaalta metsän reunasta järvenselän halki aina Pallaksen kerojen toiselle puolen. Karkeasti arvioiden leveydeltään yli 150 astetta taivaanrantaa täyttänyt kaari ei mahtunut kokonaan 16mm:n laajakulman ruutuun. Staattisena paikoillaan pysynyt, mutta aktiivisesti elehtivä revontulivyö tallentui kuitenkin koko komeudessaan panoraamana.

Panoraamaksi koostettavien rinnakkaisruutujen yhdistäminen kuvankäsittelyohjelmalla on sitä vaivattomampaa, mitä tarkempaa on ollut työskentely kuvatessa; Jalusta ja kamera tarkasti vaaterissa ja kameran kiertäminen nodaalipisteen ympäri. Pimeässä ja kiireessä homma ei tietysti mene aina ihan kirjan mukaan, jolloin parasta onkin vain kuvata paljon ja koostaa sitten panoraamat parhaista paloista.

Kuten ennalta oli odotettavissa, mitään edellisen perjantain kaltaista revontulimyrskyä ei tullut, mutta omalla tavallaan kiehtovia hetkiä ja tunnelmia, joissa osansa oli punertavan-kellertävänä nouseella puolikuulla.

 

Pallasjarvi-Revontulet_Panorama_2014-09-16_001

Pallasjarvi-Revontulet_Panorama_2014-09-16_002

Pallasjarvi-Revontulet_Panorama_2014-09-16_012

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , Kommentit poissa käytöstä

Pallasjärven pakkasaamu

Revontulten täyteisen yön jälkeen aamu valkeni kuulaana, pakkasta oli jokunen aste ja rantavarvikko kauniisti kuurassa. Järvenselällä oli usvaa, juuri sopivasti tunnelmaa luomaan, muttei kuitenkaan liikaa maisemaa peittämään.

 

_K2C0649

_K2C0650

_K2C0669

_K2C0673

_K2C0687

_K2C0737

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Revontulikauden avaus Pallasjärvellä

Viime perjantaille oli luvassa revontulia mahdollisesti Etelä-Suomea myöten, mistä uutisoitiinkin taajasti torstain-perjantain aikana. Kyse oli muutamia päiviä aikaisemmin, 9.9. ja 10.9. auringosta lähteneistä kahdesta voimakkaasta koronan massapurkauksesta, joista ensimmäisen ennustettiin osuvan myöhään 12.9. Sääennusteet näyttivät kauttaaltaan lupaavilta, niinpä suunnitelmat oli helppo pistää toteutukseen ja suunnata iltapäivästä kohti pohjoista.

Syksyn alku on ollut todella hyvä revontulten havaitsemiselle, leimuja on nähty ja kuvattu elokuun lopussa ja syyskuun alussa paikoin liki joka ilta. Omalla kohdalla kummoista ei kuitenkaan ollut kohdalle sattunut, lähinnä säät olleet epäsuotuisia, eivätkä muut kiireet mahdollistaneet liikkumista kauemmas. Ei siis ihme, että ennalta tämä ilta kuumotti kohtalaisesti.

Pallasjärven rannalle oli kerääntynyt muitakin saman asian äärelle. Oli kuvaajia ja muuten vain kiinnostuneita katselijoita, kaikkiaan illan mittaan kai toistakymmentä. Eipä ole aiemmin osunut vastaavaa laumaa kohdalle, vaikka autiotuvan vieraskirja toki revontulten metsästäjistä kertookin. Nuotiolle kuitenkin mahduttiin ja kyllähän rantaviivaa riittää jalustan aluseksi vaikka kuinka monelle.

Aivan kuten sääennusteet lupasivat, viimeisetkin pilvilautat vetäytyivät taivaalta illalla yhdeksän-kymmenen välillä. Ensimmäiset himmeät leimut ilmaantuivat pohjoistaivaalle puoli yhdentoista aikoihin. Pohjoisella taivaanrannalla on tähän aikaan vuodesta vielä aika pitkälle yöhön valonkajastus, mikä on alkusyksyn revontulikuvissa aina oma tunnelmatekijänsä, mutta syö toisaalta revontulten itsensä valovoimaa.

Revontulet olivat pitkään aika himmeitä ja rauhallisia, joskin kamera näki paljain silmin kohtalaisen vaatimattomissa leimuissa mukavasti värikkyyttäkin;  tavanomaisen vihreän ohella mukana voimakkaan sinivioletteja ja punertavia sävyjä. Ilmatieteenlaitoksen revontulipalvelu kertoi aurinkotuulessa oleva runsaasti nopeutta ja hiukkastiheyttä, ennemmin tai myöhemmin pitäisi siis leimahtaa kunnolla.

Vartominen tuntui pitkältä ja puheensorinan perusteella monille turhauttavaltakin. Hieman ennen kahtatoista revontulet venyttivät ensimmäisen kerran kunnolla taivaankannen yli. Hienon ja värikkään koronan viuhkat kallistuivat etelätaivaan puolelle. Värikästä näytelmää kesti viitisen minuuttia revontulten himmetessä sitten diffuusiksi verhoksi. Pohjoistaivaalla, Pallastunturin kerojen päällä juoksi kuitenkin pian jo uusia sykkivän-säteittäisiä revontulivöitä.

Kaikkiaan näytelmää riitti pitkälle yöhön, joskin kirkkaimmat ja näyttävimmät hetket olivat ohitse pian puolen yön jälkeen. Viimeisetkin kuvaajat poistuivat yhden maissa, itse päätin jäädä autiotupaan yöksi revontulten edelleen roihutessa puoli kolmelta.

 

_K2C0374

_K2C0410

_K2C0411

_K2C0418

_K2C0421  _K2C0437

_K2C0441

_K2C0459

_K2C0589

Posted in Luontokuvat | Also tagged , Kommentit poissa käytöstä

Tuntureiden kuvajaisia ja yöttömän yön tunnelmaa

Pallasjärven etelärannoilta, Punaiselta hiekalta pohjoiseen päin avautuva järvenselkä on harvoin aivan tyyni. Aika usein olen näillä rantamilla samoillut ja aika hienoja hetkiä ja tunnelmia kokenut, mutta vain muutaman kerran sellaisen seesteisen pysähtyneisyyden ja Pallastuntureiden täydellisen kuvajaisen tyvenessä järvenpinnassa.  Nuo hetket ovat usein lyhytkestoisia, ei se vaadi kuin aavistuksen tuulenhenkäystä sopivalta suunnalta rikkomaan järven peilin.

Toisinaan kesäiltoina auringon paistaessa lämpimästi Punainen hiekka on mitä miellyttävin paikka. Hiljaisuutta rikkoo vain sääskien ininä, sekä etäämpää rantametsiköstä vielä kantavat laulurastaan tavut, käki ja leppälintu. Lintujen laulukausi alkaa olla ohi, vaikka ahkerimmat toki veisaavatkin läpi kesän. Tuossa seesteisyydessä muistuu mieleen eräskin talvinen reissu näillä sijoilla, kun öinen myrskytuuli vavisutti autiotuvan nurkkia. Silloin mitattiin Pallastuntureilla liki hirmumyrskylukemia. Toista on nyt, kun ilma on lempeä ja järvenpintakin liki täysin tyyni.

Likkeelle lähdettyä piipahdan Pyhäjoen luontopolulla, Pallasjärven toisella puolen. Pyhäjoen kotkansiipilehto on vasta varttumassa näyttävimpiin mittoihinsa, kullerotkin vielä nupulla puhumattakaan talvikeista ja monista muista. Sääskiä ja mäkäriä täällä sen sijaan riittää yllin kyllin.

Selkeän ja tyvenen ilman innoittamana päätän yöllä lähteä tavoittelemaan Sarvijärveä, joka on tunnettu niinikään komeista maisemistaan, sekä enemmän talvisaikaan (jo parhaat päivänsä nähneestä) laavustaan, joka sijoittuu Pallaksen itäpuolitse juovattavan ladun varteen. Järvelle päästyä ensimmäinen ajatus on turhautuminen, järvellä aallokkoa ja aurinkokin peittyi pilvien taakse – Ei juuri kuvauksellista, olisi ennemmin vain pitänyt mennä nukkumaan ja herätä aamulla aikaisin. Sarvijärvi kuitenkin kapenee pohjoispäätä kohden ja sieltä löytyy suojaisempia paikkoja. Eväiden ja kahvikupin jälkeen aurinkokin alkaa pilkottaa ja näkymät ovat loppujen lopuksi juuri sitä mitä lähdin hakemaan.

Aamuyöstä muutama tunti unta ja takaisin Pallasjärvelle aamukahveja keittelemään. Aamulla on edellistä iltaakin seesteisempää, järven pinta aivan täydellinen peili. Taivaalla olevat pilvenhattarat ennakoivat kehittyvää ukkoskuuroa. Kittilässä päin jyrähtelikin pian.

 

Pallas_2014_06_30_Exp-blend_004

_K2C0673

Pallas_2014_06_30_Exp-blend_005

_K2C0485

Pallas_2014_06_30_Exp-blend_006

Pallas_2014_07_01_Exp-blend_002

Pallas_2014_07_01_Exp-blend_004

Pallas_2014_07_01_Exp-blend_006

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Pallasjärven loppukevättä

Kun Rovaniemellä alkoi ilma käydä liian kuumaksi, oli suunnattava viikonloppuna pohjoiseen viileämpiin oloihin. Matkalla ensin loppuivat koivujen hiirenkorvat ja peltojen orastava vihreys Lohinivan tienoolla. Teiden varsilla näkyi tulvivia jokia ja kohisevia koskia. Ounasjoki ryöppysi Kaukosen vanhan sillan ahdistamana reilun 800 kuution sekuntivauhdilla. Kittilän kirkonkylässä tulvavahingoilta säästyttiin tänä vuonna, eikä jokakeväisenä ikiliikkujana ilmaantuva vesivoima-tulvasuojelu-koskiensuojelulaki -keskustelu ole käynyt kovinkaan kiivaana – Tai sitten itsesuojelullisista syistä ne lehtikirjoittelut on vain sivuuttanut.

Kittilän-Muonion välillä teiden varsille alkoi ilmaantua hangenrippeitä, paikoin paksujakin sellaisia. Levillä Immeljärven pintaa peitti enää ohut tumma sohjo, mutta pohjoisempana järvet olivat ainakin jossain määrin jääkantisia. Tosin pilkkijää tuskin kantavat enää juuri muualla kuin Käsivarressa. Pallasjärvellä aurinko jaksoi vielä lämmittää ilman +8-asteiseksi, mutta järvenselän takaa pohjoistuulessa oli kolea talvenhenkäys mukana.

Pallasjärveltä tavoittelin keväisiä kuvia, vedenpintaan heijastuvia vielä suurelta osin lumisia keroja, sekä virtavesiä. Järven ollessa vielä jään ja sohjon peittämää, täytyi sopivia kuvakulmia etsiä järveen laskevien purojen kohdilta sekä Pallasjoen juurelta. Yötöntä yötä lähestyvässä illassa oli muutama tuulenvireetön taianomaisen valon hetki, jossa mausteena rantajängältä kuuluva sinirinnan tiuku, männiköstä laulurastaan helähtävät tavut, sulassa nariseva ja niskojaan nakkeleva telkkä, sekä jostain kauempaa kantava joutsenten kalkatus. Viikonloppuna aurinko vielä painui hetkeksi taivaanrannan taa, mutta itse asiassa eilen (26.5.) auringon noustua, laskee se Pallasjärvellä Punaisen hiekan rannalla seuraavan kerran vasta 18.7.

Ensimmäisestä hieman sarkastisesta virkkeestä huolimatta, tosiasiassa näitä maisemia ja kuvakulmia olisi mielellään katsellut hieman kesäisemmissä oloissa. Reilu vuosi sitten toukokuun lopulla aurinko paahtoi Pallaksen keroilla +27 asteessa. Nyt ilma viileni illaksi ja yöllä puraisi pakkanen. Varhain aamulla oli hetken selkeää ja kuulasta, käkikin kukkui, mutta pohjoistuuli virisi sitten entistäkin koleampana, alkoi kasata pilvilauttoja, eikä lämpötila aamupäivään mennessä jaksanut montaakaan astetta plussalle. Kesä on silti täälläkin aivan nurkan takana.

 

_K2C0002

_K2C0090

_K2C0109

Pallasjärvi 2014_05_24-0006

Pallasjärvi 2014_05_24-0009

Pallasjärvi 2014_05_24-0011

Pallasjoki_2014-05-24_exp-blend_002

Pallasjoki_2014-05-24_exp-blend_001

_K2C0224

_MG_0049

_K2C0417_BW

_K2C0425

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Aurinkoisen kuusikon kuukkelit

Kevään eräs pienehkö kuvausprojekti on kuukkeli, tuo kaunis ja värikäs lintu, joka on luottavainen ja suopea kuvattava, monille ehdoton suosikki, jopa sellainen sielunlintu. Ajatuksena on jatkaa jotakuinkin siitä, mihin viime kevään kuvaukset jäivät ja jatkojalostaa vähän kuvakulmia, joskin tämä reissu meni noin kuvallisesti vielä vähän tuumaillessa.

Kuten sanottua, aurinkoinen ilma ja etenkin vastavalo saavat kuukkelin höyhenpuvun hohtamaan värikkäänä, erityisen näyttäviä ovat siipien ja pyrstön välähdykset. Tällä reissulla kirkkaalta taivaalta paistaneen auringon valo oli keskipäivällä aika kovaa, josta seurauksena siluetit meinasivat palaa paikoin puhki. Iltavalossa tai varhaisemmin aamulla olisi tässä suhteessa parempi kuvata. Lintujen tahtia ei kuitenkaan voi kuvaaja määrittää, ne ilmaantuvat ja kaikkoavat juuri silloin kuin tahtovat. Vaikka pari blogausta aikaisemmin arvelinkin lintuja olevan vain kaksi, niin ainakin kolme niitä näkyi nyt kerralla.

 

_K2C0504

_K2C0784

_K2C0816

_K2C0920

_K2C0923

_K2C0933

Posted in Luontokuvat | Also tagged , Kommentit poissa käytöstä

Pallasjärven kevättalvea

Viime viikon lopulla ja vielä nyt alkuviikosta pohjoisessa annettiin tuulivaroituksia. Keskituulennopeus pyyhki tuntureilla paikoin yli 30 m/s, esimerkiksi Saanalla viime lauantaina jopa 37 m/s ja kovin puuska taisi olla yli 44 m/s.

Pallasjärvellä, Punaisen hiekan tuvallakin tuuli tuntui alkuviikosta, ei toki ihan yhtä voimalla kuin tuntureilla, mutta pohjoiseen avautuva järvenselkä antoi puhurille tilaa. Puuskat vavisuttivat rantametsikköä ja tuvan nurkkia, etenkin yöllä kovimmat puuskat tuntuivat heiluttavan koko kämppää. Harhatuntemusta tietysti, onhan tupa seissyt näillä sijoilla Pallasjärven rannalla jo niin pitkään, ettei pienet tai vähän isommatkaan myrskyt sitä liiemmin hetkauta. Eipä silti, taisi olla alkutalvesta kun myrsky repi Meekonjärven varaustuvan katon irti Käsivarressa.

Maanantaina iltarusko värjäsi taivasta kauniisti Lommoltunturin yllä. Punaista näkyi toisellakin puolen, tuvan yllä ja Aittaniemen suunnalla, josta taivaan värit peilautuivat jääpintaiselle hangelle. Tiistaiaamu valkeni kirkkaan kuulaana ja tuulikin oli vähän tyyntynyt. Aurinko paistoi häikäisevästi Pallaslompoloon, täällä lumikenkäillessä naama ottaisi taatusti nopeasti väriä. Lompolonsaarten välisestä matalikosta paljastui yllättäen sula paikka, vaikka muuten jääkantta onkin yli puoli metriä.

Takaisin tuvalle päästyä kuukkelit piipahtivat pihapiirissä, nyt ilmeisesti vain pariskunta kun joskus lintuja on ollut neljä-viisikin.

 

_K2C0023

_K2C0012

_K2C0060

_K2C0070

_K2C0121

Pallaslompolo

_K2C0193

_K2C0215

_K2C0293

_K2C0379

 

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , Kommentit poissa käytöstä