Tag Archives: tunturi

Revontulipurkaus Kilpisjärvellä

Välipäivät ja uusi vuosi vierähti Kilpisjärvellä. Yhtenä päivänä käytiin Tromssassa ja useampanakin iltana päivystettiin revontulia. Sain sitten vaimonkin innostumaan revontulista, yleensä se ei ole keskellä yötä pakkasessa kuppaamisesta oikein perustanut.

Ensimmäisen illan leimut ilmaantuivat taivaalle nopeasti, ennustekäppyrät piikkasivat ja tuli kiire kuvauspaikoille. Jos Kilpisjärvellä haluaa saada revontulikuvien puitteiksi avointa tunturia, eikä Kilpisjärven keinovalot saati Saanan masto toisaalta kiehdo, yksi parhaista ja näköaloiltaan laajimmista paikoista on Jehkaksen ylänkö vähän tullin pohjoispuolella. Ala-Kilpisjärveltä Kilpisjärven pohjoispäätyyn tulee kuitenkin sen verran matkaa, ettei ylimääräiselle säätämiselle jäänyt juuri aikaa: auto parkkiin ja juoksujalkaa jonkun kymmenen metriä hangen puolelle, jalusta pystyyn, tarkennusetäisyyden tarkistus ja valottamaan. Purkaus oli voimakas, mutta nopeasti ohitse.

Seuraavana iltana myrskytuuli ja pilvisyys kiusasivat, välillä näytti siltä, ettei ulos kannattanut nokkaansa pistää lainkaan. Käytiin kuitenkin samoilla sijoilla kääntymässä, Jehkaksen kohdalla P-paikalla oli nyt muitakin revontulia vartomassa. Pilvilauttoja tuli ja meni, välillä oli täysin selkeää ja hetken kuluttua taas tyystin pilvessä. Voimakas tuuli vavisutti autoa ja ulkona ei meinannut kamera jalustoineen pysyä pystyssä. Välillä näytti, että pilvilauttojen lomasta pilkottavat revontulikaaret kirkastuisivat, mutta ne hiipuivat kerta toisensa jälkeen takaisin hädin tuskin paljain silmin erottuviksi. Tuon illan tulokset jäivätkin siksi laihoiksi ja vaatimattomiksi, ettei niitä kannata edellisiltaisiin verrata.

 

_K2C0214
_K2C0217
_K2C0237

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , Kommentit poissa käytöstä

Marraskuun kuvia I – Lommoltunturi, Pallas, Kutuniva ja Levi

Koostetta lokakuun lopulta ja marraskuulta Kittilän-Muonion suunnalta:
Lokakuussa Länsi-Lapissa ei vielä ollut lunta kuin nimeksi, tunturissa jonkin verran enemmän kuin alempana. Sataneen lumen ohella Lommoltunturin ylärinteille oli huurtunut kauttaaltaan valkea kerros. Auringon paistaessa kontrasti tunturin sinisenä hohtavan kuuramaiseman ja suonreunan vihreän-kellerävän välillä oli vaikuttava. Seuraavan aamuna Pallastunturit loistivat auringon noustessa ensin punaisena ja sitten hohtavan kultaisena. Pallasjärvi oli rannoiltaan riitteessä ja maassa ohuelti lunta. Kaikkinensa kauniita alkutalven hetkiä, joita voisi erästä matkailuaiheista sivustoa lainaten kuvailla myös ”Only in Lapland” -hetkiksi.

 

_K2C0400
_K2C0516
_K2C0634
_K2C1126
_K2C1208

Vajaa kuukausi myöhemmin Muonion Kutunivalla, lyhyen talvipäivän valossa ja kaamoksen kynnyksellä. Kutunivalla talvehtii, voisi sanoa että nykyisin aika vakituisesti laulujoutsenia, joita ohi pyyhältävät matkailijat huomatessaan pysähtyvät ihmettelemään. Paikalliset taas ovat vieneet joutsenille talvisin evästä jäänreunaan. Niinpä linnut ovat vilkkaasti liikennöidyn tien ja nivan kupeessa pyörivän väen vuoksi kohtuudella tottuneet ihmisen läheisyyteen. Liian tuttavallisiksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä, vaan antaa lintujen olla rauhassa, ovathan ne talvipakkasten keskellä muutenkin aika äärirajoilla. Lähialueilta löytyy myös jokunen muu sula, joita joutsenet tarpeen mukaan hyödyntävät. Joutsenien ohella nivan vakioasukkaisiin kuuluu ainakin useita koskikaroja ja toisinaan saukko.

 

_K2C0067
_K2C0082
_23A0573

Etelämpänä Levillä maisema oli lokakuiseen Lommoltunturiin verrattuna jo jonkin verran lumisempi ja tuntureilla hieman tykkylumen alkuja. Kuuran kertyminen on etenkin alkutalvesta Levillä – ja myös muiden laskettelukeskusten ympäristössä – usein runsasta rinteiden lumetuksesta johtuen.

 

_K2C0047
_K2C0045
_K2C0041
_K2C0001

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Isokurun syksyä Pyhätunturilla

Menneen viikonlopun sunnuntaina oli sopivasti löysää, joten päätimme tehdä päiväreissun Pyhätunturille. Viime viikolla Pyhä-Luostolla piipahtaneena tiesin ruskan olevan pian parhaimmillaan, joskin alueellista vaihtelua on paljon. Esimerkiksi Pyhätunturilla maaruska oli selvästi pitemmällä tunturin pohjoispuolella kuin eteläpuolella.

Yleisesti leudon syksyn vuoksi ruska on jonkin verran normaalista jäljessä. Ensimmäiset yöpakkaset ilmeisesti koko Lapissa ovat olleet vasta aivan viimepäivinä, ja tuntuma muuttunut ihan vastikään loppukesäisestä syksyisemmäksi.

Isokurun-Karhunjuomalammen reitti oli tarkoitus kiertää leppoisaan tahtiin, ja kuvien suhteenkin ennemmin vapaa-ajan reissuna kuin tavoitteellisena kuvamateriaalin hankkimisena. Jotain silti tarttui kennollekin, mistä kooste alla.

 

_K2C0019

_K2C0061

Pyhätunturi_Exp-blend_003

Pyhätunturi_Exp-blend_004

_K2C0285

_K2C0309

Pyhätunturi_Exp-blend_011

_K2C0497

_K2C0504

_K2C0528

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Keski-Luoston tykkymetsiä

Koko helmikuu on ollut Pohjois-Suomessa paitsi poikkeuksellisen lauhaa, myös harvinaisen pilvistä. Harvassa ovat olleet edes pienet auringonpilkahdukset tai tähtitaivaat, useimmilla paikkakunnilla varmaan kevyesti yhden käden sormilla laskettavissa.

Kovin kuvauksellista ei siis ole ollut, vaikka keskitalvinen hieman harmaampikin päivä voi olla olla ihan nätti. Helmikuinen valonlaatu, siis etenkin selkeillä ilmoilla, on erilaista kuin kaamoksen jälkeen tammikuussa, tai toisaalta kevättä kohti nojaavassa maaliskuussa – Siinä missä tammikuussa aurinko paistaa matalalta ja valoa on niukasti, niin maaliskuussa sitä on jo vähän liikaa ollen myös laadultaan aika kovaa. Helmikuussa voisi sanoa, että valoa sopivasti ja siinä on vielä tiettyä pehmeyttä keskipäivälläkin. No aurinkoa ei helmikuisten lumimaisemien värittäjäksi ole tänä vuonna näkynyt, mutta jos jotain positiivista, niin lauhoista säistä huolimatta talvi on kuitenkin pysynyt talvena.

Jos sääolot ovatkin olleet lauhoja ja pilvisiä, niin vaaranlakien ja tunturinrinteiden tykkykertymät ovat silti saaneet olla aika rauhassa. Sellainen valokuvauksellinen tykkykausi näyttäisikin jatkuvan maaliskuun puolelle. Monesti on ollut toisinkin, kun helmikuu on jo ravistanut lunta yltään, tuuliset ja lauhat säät vieneet ainakin sellaisen neitseellisimmän lumimaiseman mennessään.

Keski-Luosto on helposti lähestyttävä ja huiputettava tunturi, ja tähän aikaan usein oivallinen spotti tykkymaisemien kuvaamiseen. Luostonlomassa on P-paikka tuntureiden välissä, ja tien viertä juovattaa moottorikelkkareitti joka nousee suoraan tunturiin; ei siis tarvitse edes umpihankea äheltää, jollei erikseen halua. Itse asiassa Pyhä-Luoston alue vetää tykkymaisemissa hyvin vertoja Riisitunturille, Konttaiselle ja monille muille. Vaikka etenkin Riisitunturin kosteiden rinnesoiden mikroilmasto onkin edullinen tykkykertymille, niin muutoin paikka on kyllä armotta puhkikuvattu; sieltä ei hevillä mitään uutta kuvakulmaa löydä. Muuten toki reitteineen ja autiotupineen mainio kohde.

 

_K2C0018

_K2C0092

_K2C0119

_K2C0185

_K2C0279

_K2C0318

_K2C0350

_K2C0377

_K2C0381

_K2C0424

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Kaamosvaloa tunturissa

Otsikkoon viitaten, vaikka kaamos Nuorgamissa eilen alkoikin, niin Kittilän-Muonion tienoilla päivällä on mittaa vielä kolme-neljä tuntia. Korkealle aurinko ei kuitenkaan enää nouse, ja päivän valaistusolot ja värisävyt muistuttavat lähestyvästä polaariyöstä.

Viime viikon lopulla pakkanen paukkui 20-25 asteessa, mutta ylhäällä tunturissa sitä oli inversion myötä vain kymmenisen astetta. Purevasta viimasta huolimatta ulkoilusää tunturissa olikin mitä mainioin.

Kilpisjärveä lukuun ottamatta lunta ei ole vielä mitenkään runsain mitoin. Tunturissa sentään tuiverrus on kasannut nietoksia paikoin säären paksuudelta, kaukana ei ole sekään, että lumikengät saa kaivaa varastosta. Puissa näytti olleen hyvät tykkylumen alut, mutta ilmeisesti tuuliset säät ovat ravistelleet latvuksia osin paljaiksi. Toki ollaan vasta marraskuun lopulla, joten talvikin vasta alkutekijöissä.

 

_K2C0023

_K2C0125

_K2C0159

_K2C0132

_K2C0017

_K2C0055

_K2C0038

_K2C0163

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Keräkurmitsoja ja Pallasjärven yötön yö

Lapin ennätyshelteet ovat saaneet kesän harppomaan eteenpäin hurjaa vauhtia. Tuntureiltakin lumet ovat kaikonneet kuin taikaiskusta. Toki kylmää hohkaavia lumenviipymiä vielä ainakin Pallastunturilla riittää, säilyväthän tietyissä soppeloissa usein läpi kesän.

Hyvien säiden olisi luullut houkuttelevan ihmisiä ulkoilemaan, mutta Pallas-hotellin ja luontokeskuksen pihamaa oli liki täysin autio. Kulkijoita ei siten tunturissakaan näkynyt, mutta mukavia luontohavaintoja sitäkin paremmin:
Sinirintojen säkeitä tiukuineen ja taitavine matkintoineen kuului useammastakin suunnasta. Niittykirvisten soidinlentonäytöksiä näkyi taivaalla ja käen kukkuminen kantoi lännen ja etelän suunnilta. Ylempää tunturista yhytin pariskunnan keräkurmitsoja, sekä sittemmin vielä toisenkin pariskunnan. Mukava tapaaminen tämän harvalukuisen tunturilinnun kanssa, edellinen taitaa olla neljä vuotta sitten viereisellä kerolla. Pulmusiakin näkyi rakkakivikossa, kertaallen aivan kamerankin hollilla, mutta karkasi juuri ratkaisevalla hetkellä.

Yli neljän tunnin tunturissa kiikkumisen jälkeen kelpasi mennä Pallasjärvelle katselemaan yöttömän yön aurinkoa. Harvinaista herkkua näin alkukesästä tällaiset lämpötilat, joskin tunturissa 27 astetta alkaa olla reppuselkäiselle vähän liikaa. Pallasjärvellä sen sijaan oli oikein mukava istuskella, sääskikään ei ollut liikaa vielä lennossa. Harmillisesti autiotuvan lattia oli vasta maalattu ja tupa siten ei käytettävissä. Onnistuneen ja elämyksellisen reissun jälkeen yötä myöten takaisin Rovaniemelle ajaminen ei kuitenkaan liikaa harmittanut.

Posted in Luontokuvat, Matkakertomukset | Also tagged , , , , , , Kommentit poissa käytöstä