Tag Archives: tykkymaisema

Huttutunturin tykkymaisemat II

Edellisen reissun jäätyä vähän lyhyeksi, ainakin siis siltä osin, että aurinko ehti laskea ennen kuin ehdin tunturiin parhaille jalustanpaikoille, päätin käydä Huttutunturilla vielä uudemman kerran. Lyhyet talvipäivät ovat siitä haasteellisia, että kuvauksellisesti parhaat valot kestävät vain tunnin-pari puolenpäivän tienoolla. Vaikka esimerkiksi Rovaniemeltä Pyhä-Luostolle ei olekaan kuin puolentoista tunnin ajomatka, niin parhaiden valojen aikaan kuvauspaikoille ehtiäkseen on liikkeelle lähdettävä aamuhämärissä. Semminkin kun umpihangessa raskaan kamerarepun kanssa eteneminen ei ole maailman nopeinta hommaa. Olosuhteet olivat 12.1. ainakin sikäli kunnossa, että pakkasta oli rapiat 30 astetta ja sääennuste tosiaan lupasi kuulasta pakkaspäivää.

Luostolla taivas oli tyystin selkeä, mutta Pyhätunturin suunnalla metsien päällä makasi sumupilveä, kerojen huippujen toki ollessa pilven yläpuolella. Huttutunturin eteläisen ja matalamman huipun rinteillä aurinko kimmelsi komeiden halojen kera tuon sumupilven takaa. Onneksi pilvet eivät olleet yhtään korkeammalla, Huttutunturilla kun ei ole korkeutta kuin rapian päälle 400 metriä.

Huttutunturin huippujen välissä on satula, jonka lävitse pitää hiihtää aika tiheässä tykkymetsikössä. Alkuaan tähtäilin, että ehtisin jopa Kapustan päivätuvalle saakka auringon vielä kajastaessa ja takaisin sitten iltahämärissä. Hyviä kuvakulmia metsästäessä tuli kuitenkin sen verran mutkiteltua, että hylkäsin ajatuksen nopeasti – Lisäksi, vaikka tunturissa pakkanen olikin rutkasti miedompaa kuin outamailla, olisi kämppää pitänyt tovi lämmittää ennen kuin siellä olisi tarennut enempi murkinoida. Niinpä päätin keskittyä kuvaamiseen ja syödä eväät vasta autolla.

Aurinko pysyttelee tähän aikaan vuodesta vielä sen verran matalalla, että kovin runsasta ja yltäkylläistä valo ei metsän keskellä vielä ole. Puidenlatvukset kuitenkin punersivat komeasti ja tunturin lounaisrinteillä aurinko kultasi maisemaa.

Takaisinpäin hiihtäessä pakkanen tuntui kiristyneen. Paksulla parkatakilla kyllä tarkeni, mutta aika purevalta ilma kuitenkin tuntui. Jälkeenpäin katsoin, että Sodankylän virallisella mittauspisteellä pakkasta oli ollut 37 astetta. Viralliset lukemat tietysti saadaan kahden metrin korkeudelta, joten maanpinnalla pakkanen lienee paikoin ollut kovastikin neljänkympin hujakoilla.

 

_K2C0188
_K2C0206
_K2C0235
_K2C0296
_K2C0305
_K2C0331
_K2C0348
_K2C0362
_K2C0398
_K2C0482
_K2C0561
_K2C0598
_K2C0638
_K2C0641
_K2C0765
_K2C0783
_K2C0920

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Huttutunturin tykkymaisemia

Mitä tulee tykkymaisemiin, niin yleensä Riisitunturi nousee hakutuloksissa ensimmäisenä. Myös Kuusamon Valtavaaraa ja muutamia sen seudun vaaroja, Iso-Syötettäkin ja Kaakois-Suomessa etenkin Kolia kuvataan paljon. Eittämättä jokainen omalla tavallaan jylhänkomeita paikkoja, ja talvisaikaan tunnettuja tykyistään. Luontokuvaajalle hyviä spotteja kuitenkin löytyy paljon muualtakin.

Omiin suosikkeihini kuuluu Pallas-Yllästuntureiden alueelta Lommol- ja Sammaltunturit. Toisaalta Länsi-Lappi on olosuhteiden puolesta oikukas, sillä luoteisesta sijainnista johtuen tuuliset ja toisinaan lauhatkin ilmat voivat varistavaa maisemaa paljaaksi säännöllisin väliajoin, jolloin kunnollista tykkykertymää ei pääse syntymään. Alueellinen vaihtelukin on suurta, sillä esimerkiksi Pallastunturin juurella, hotellin ja luontokeskuksen kupeessa harvemmin on järin runsasta tykkykertymää, mutta kivenheiton päässä juuri Lommoltunturilla sitä on yleensä paljon enemmän. Yleisesti ottaen, Keski- ja Etelä-Lapin sekä ennen kaikkea Koillismaan vaaramailla tykkykertymä on usein Tunturi-Lappia vakaampaa.

Kaikkein suurin vaikutus maiseman yleisilmeeseen tykyllä ja kuuraisilla puilla on Utsjoen ja Käsivarren tunturikoivikkovyöhykkeellä, jolla talvinen maisema on parhaimmillaan kauttaaltaan valkoinen ja henkii jotain sellaista raikasta arktisuutta. Jos taas tunturikoivikko on tyystin paljas lumesta, taittuu valo maisemassa latteasti ja yleisilme on muisuttaa lähinnä risukkoa.

Myös Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa paljon mahdollisuuksia tykkymaisemien kuvaamiselle, mihin olen kunnolla paneutunut oikeastaan vasta viime talvena. Pyhä-Luoston tunturiselänteellä on mittaa selänteen myötäisesti Pyhätunturin viereiseltä Soutajalta aina Yli-Luostolle saakka nelisenkymmentä kilometriä. Korkeuserot ovat etenkin Pyhätunturin ja Luoston osalta suuria, kuten myös rinteiden jyrkkyys. Tykkymetsien kannalta parhaita paikkoja ovat selänteen hieman matalammat huiput, sekä ketjun myötäisesti olevat suojaisat satulat ja outamaat, joilta voi löytää laajalti valkohuurteisia metsiköitä.

Riisitunturille ehdoton etu on helppo saavutettavuus. Pyhä-Luostolla tunturiin päästäkseen joutuu usein ponnistelemaan hieman enemmän, osin jo pelkästään suuremmista korkeuseroista ja jyrkistä rinteistä johtuen. Tunturiketjun myötäisesti kulkevat pitemmät ladut ajetaan kansallispuistoon Pyhätunturin ja Luoston välille vasta hiihtolomaviikoiksi. Tykkymaisemien perässä tunturiin päästäkseen hankikelpoiset sukset tai lumikengät ovat siis välttämättömät.

Huttutunturi on viisikeroisen Pyhätunturin jälkeen seuraava tunturinhuippu pohjoiseen. Sulan maan aikaan Huttutunturille, kuten myös Pyhätuntureille pohjoisen suunnalta pääsee helpohkosti Huttujärventieltä käsin. Huttujärventietä ei aurata talvella, ja ennen kuin latu on vedetty Huttujärvelle, on tunturille päästäkseen kahlattava jokunen kilometri umpihangessa. Huttujärvelle menee kuitenkin kelkkaura, ja tiettävästi ainakin Kapustan päivätuvan huoltoa on tehty pohjoisen suunnalta Rykimäkurusta latureittiä pitkin. Umpihangessa, tyystin koskemattomalla tunturinrinteellä on tietysti oma viehätyksensä; ainakaan ihan vasta ei ole kukaan aivan samoilla sijoilla ollut kuvaamassa.

 

 

_K2C0133
_K2C0097
_K2C0120
_K2C0168
_K2C0181
_K2C0158_K2C0215
_K2C0135

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Keski-Luoston tykkymetsiä

Koko helmikuu on ollut Pohjois-Suomessa paitsi poikkeuksellisen lauhaa, myös harvinaisen pilvistä. Harvassa ovat olleet edes pienet auringonpilkahdukset tai tähtitaivaat, useimmilla paikkakunnilla varmaan kevyesti yhden käden sormilla laskettavissa.

Kovin kuvauksellista ei siis ole ollut, vaikka keskitalvinen hieman harmaampikin päivä voi olla olla ihan nätti. Helmikuinen valonlaatu, siis etenkin selkeillä ilmoilla, on erilaista kuin kaamoksen jälkeen tammikuussa, tai toisaalta kevättä kohti nojaavassa maaliskuussa – Siinä missä tammikuussa aurinko paistaa matalalta ja valoa on niukasti, niin maaliskuussa sitä on jo vähän liikaa ollen myös laadultaan aika kovaa. Helmikuussa voisi sanoa, että valoa sopivasti ja siinä on vielä tiettyä pehmeyttä keskipäivälläkin. No aurinkoa ei helmikuisten lumimaisemien värittäjäksi ole tänä vuonna näkynyt, mutta jos jotain positiivista, niin lauhoista säistä huolimatta talvi on kuitenkin pysynyt talvena.

Jos sääolot ovatkin olleet lauhoja ja pilvisiä, niin vaaranlakien ja tunturinrinteiden tykkykertymät ovat silti saaneet olla aika rauhassa. Sellainen valokuvauksellinen tykkykausi näyttäisikin jatkuvan maaliskuun puolelle. Monesti on ollut toisinkin, kun helmikuu on jo ravistanut lunta yltään, tuuliset ja lauhat säät vieneet ainakin sellaisen neitseellisimmän lumimaiseman mennessään.

Keski-Luosto on helposti lähestyttävä ja huiputettava tunturi, ja tähän aikaan usein oivallinen spotti tykkymaisemien kuvaamiseen. Luostonlomassa on P-paikka tuntureiden välissä, ja tien viertä juovattaa moottorikelkkareitti joka nousee suoraan tunturiin; ei siis tarvitse edes umpihankea äheltää, jollei erikseen halua. Itse asiassa Pyhä-Luoston alue vetää tykkymaisemissa hyvin vertoja Riisitunturille, Konttaiselle ja monille muille. Vaikka etenkin Riisitunturin kosteiden rinnesoiden mikroilmasto onkin edullinen tykkykertymille, niin muutoin paikka on kyllä armotta puhkikuvattu; sieltä ei hevillä mitään uutta kuvakulmaa löydä. Muuten toki reitteineen ja autiotupineen mainio kohde.

 

_K2C0018

_K2C0092

_K2C0119

_K2C0185

_K2C0279

_K2C0318

_K2C0350

_K2C0377

_K2C0381

_K2C0424

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä

Tykkymetsistä ja tuntureilta

Vielä joulukuussa 2013 olin kohtalaisen varma, että kunnollista tykkytalvea ei ole tulossa. Marras-joulukuun ailahtelevat säät eivät sitä ollenkaan tukeneet, jahka yhtään lunta pyrytti tai huurretta kerryttävää pakkasta piteli, niin heti kohta kovat tuulet ja lauhat ilmat varistivat vaaranlaet ja tuntureiden metsänrajat paljaiksi. Usein kun tykkykertymälle kriittistä aikaa on juuri marras-joulukuu ja varsinaista tykkyaikaa on jotakuinkin joulukuun puolivälistä helmikuun puoliväliin vuotuisesti hieman vaihdellen.

No joku voi ihmetellä, että mitäs ihmeellistä tykyssä sitten on, metsänomistajat ja sähköyhtiöt varmasti kiittelevätkin etenkin piinaavan nuoskatykyn poissaoloa (vaikka edellisillä on tietysti riesansa ollut voimakkaiden syysmyrskyjen myötä). Talvinen maisema on kuitenkin ihan omanlaisensa, kun puut ovat verhoutuneet paksuun huurteeseen.

Lumipeitteisessä vaaranlakimetsässä ja tuntureiden metsänrajoilla hiihdellessä tai lumikenkäillessä kokee olevansa talvisen luonnon sisimmässä. Tykkymetsän hiljaisuus ja sydäntalviset sävyt ovat pohjoisen valon parhaita ilmenemismuotoja. Ominaispiirteensä on sekin, että kaamoksen aikaan sävymaailma on yltäkylläistä sinihämärää. Helmikuuta kohti mentäessä valon määrä lisääntyy ja vähä vähältä korkeammalle nouseva aurinko loihtii lumiseen maisemaan monenlaisia keltaisen, jopa punaisen sävyjä.

Vaikka pessimisti ei koskaan petykään, niin täytyy sanoa, että alkuvuosi on muuttanut tyystin odotusarvoja näiden talvisten ja lumisten maisemien tavoittamisessa. Parin päivän pistokoe Pallastuntureiden  tuntumassa osoitti, että kuvattavaa kyllä löytyy. Tuttuun tapaan itse Pallaksella luontokeskuksen ja hotellin tuntumassa tuulet puhaltavat usein niin, että tykkyä ei välttämättä hurjasti pääse muodostumaan. Kivenheiton päässä Sammal- ja Lommoltuntureilla sen sijaan tykkykertymä on usein paljon parempaa. Kyseiset nyppylät tarjoavat myös mainioita tähyämispaikkoja ja näköaloja Pallaksen suuntaan.

Tällä hetkellä siis näyttää siltä, että otollisten olosuhteiden jatkuessa tykkymaisemista päästään nauttimaan vielä helmikuullakin, joskin edellisen pistokokeen ohella täytyy katsastaa tilannetta hieman muuallakin. Hyvää osviittaa voi antaa esimerkiksi tykkymaisemistaan tuttu Riisitunturi, josta mahdollisesti juttua myöhemmin.

 

_K2C0046

_K2C0154

_K2C0178

_K2C0304

_K2C0384

_K2C0399

_K2C0424

_K2C0476

_K2C0487

_K2C0635

_K2C0684

_K2C0728

_K2C0758

_K2C0760

_K2C0764

_K2C0774

_K2C0782

_K2C0795

Posted in Luontokuvat | Also tagged , , , , , , , , , , Kommentit poissa käytöstä